Kuopion Musiikkikeskus

 
 
Somekuva

LAURA NETZEL – UNOHDETTU SÄVELTÄJÄ SAVOSTA

Lauantai 21.11.2020 klo 18 Konserttisali

Vapaa pääsyVaraa tarjoilu
Facebook Twitter

Savon soitannollisen seuran orkesteri
Petteri Nieminen, orkesterin harjoitus ja johto
Stefan Lindgren, piano

Laura Netzelin pianokonserton kantaesityskiertueen konsertti

Ohjelma:

Elfrida Andrée (1841-1929): Ouverture g-molli

Ida Moberg (1859-1947): Balettikohtaus oopperasta “Aasian valo”
Andante – Vivo – Andante

Laura Netzel (1839-1927): Concerto pour piano avec accompagnement de l’orchestre op. 84
1. Allegro moderato
2. Lento
3. Finale (Allegro vivo)

Elfrida Andrée (1841-1929) oli ruotsalainen säveltäjä, urkuri ja lennätinvirkailija ja kaikissa mainituissa ammateissaan pohjoismaiden ensimmäinen nainen. Hänen tuotantonsa kattaa mm. 2 sinfoniaa, kantaatteja, oopperan Fritjofs saga sekä paljon kamarimusiikkia. Alkusoitto g-molli vuodelta 1864 on klassiseen sonaattimuotoon sävelletty konserttialkusoitto, jossa Andréen myöhemmälle tuotannolle ominainen melodinen kyky on jo kuultavissa mm. laulavassa sivuteemassa. Alkusoitto on esitetty aikaisemmin vain kerran sävellysvuonnaan.

Ida Moberg (1859-1947) oli suomalainen säveltäjä, jonka sävellykset syntyivät pääosin vasta nuoruusvuosien jälkeen. Hänen tuotantonsa ydin on orkesterimusiikissa: sävelrunoissa ja kantaateissa sekä oopperassa Aasian valo, joka kertoo Buddhan elämästä. Balettikohtaus on itsenäinen osa oopperan toisesta kohtauksesta, jossa Siddartha-prinssi tapaa tanssiaisissa tulevan puolisonsa, ja hänen isänsä kuningas ja muu hoviväki iloitsevat, että vaimo saa ehkä prinssin synkät mietteet maailman kärsimyksestä unohtumaan (mutta toisinhan siinä sitten käy).

Laura Netzel (1839–1927) syntyi Rantasalmella savolaiseen Leskisen, myöhemmin kuninkaan aateloimana uudelleen nimettyyn Pistolekorsin sukuun mutta muutti jo lapsena Tukholmaan, jossa hän sai laajan musiikkikasvatuksen. Kuitenkin hän vieraili isänsä ja ottoäitinsä kanssa Savossa ainakin 6-vuotiaaksi asti. Hän opiskeli sävellystä mm. Wilhelm Heintzen johdolla ja jatkoi opintojaan Pariisissa Charles-Marie Widorin johdolla. Avioiduttuaan prof. Wilhelm Netzelin kanssa hän pystyi jatkuvasti omistautumaan musiikille, sekä säveltämiselle että kamarimusiikkisalongin järjestämiselle. Netzelin tyylille oli ominaista ranskalainen sävy, ja hän mm. nimesi teoksensa ja partituuriensa merkinnät useimmiten ranskaksi. Hän julkaisi teoksensa salanimellä “N. Lago” ja onnistui näin saamaan piano-, laulu- ja kamarimusiikkiteoksensa suurimpien eurooppalaisten kustantajien julkaisemiksi. Silti häntä pidettiin Ruotsissa lähinnä harrastelijasäveltäjänä. Netzelin suurimuotoisin teos, pianokonsertto e-molli, lienee valmistunut vuonna 1897. Sitä ei koskaan kustannettu ja se on säilynyt käsikirjoituksena Tukholman musiikki- ja teatterikirjaston kokoelmissa. Konsertto on myöhäisromanttinen teos, jonka rakenteessa on omaperäisiä ratkaisuja. Konsertto alkaa vahvasti riitasointuisella johdantoteemalla pianistin virtuoosikulkujen säestämänä. Laulava pääteema kuullaan aluksi pianolla ja sitten selloilla ja käyrätorvilla. Teemaa muunnellaan, kunnes musiikki rauhoittuu sivuteemaan, jota säestää soolo-oboe. Lopputeema liittyy saumattomasti kehittelyyn. Kertausjakso on tiivistetty johdannon ja päätemaan motiiveista. Hidas osa alkaa pitkällä orkesterijohdannolla, ja solisti liittyy mukaan äkillisen sävellajinvaihdoksen myötä. Pianistin teema kertautuu vasemman käden virtuoosikulkujen säestämänä, ja pääteeman soittaa kertauksessa solisti. Muhkea orkesterinousu johtaa osan hiljentyvään lopetukseen. Finaali on nopeatempoinen Netzelille ominainen tarantella-tanssi. Nopeat tanssimelodiat polveilevat solistin ja orkesterin välillä, ja niiden keskellä kuullaan rauhallisempi, selvästi ensiosan pääteemalle sukua oleva motiivi. Käsikirjoitus katkeaa ennen osan loppua, ja Savon soitannollisen seuran Petteri Nieminen on täydentänyt teoksen lopun Netzelin motiivien pohjalta.

Stefan Lindgren on Tukholman kuninkaallisen filharmonian pianisti, joka on esittänyt ja levyttänyt runsaasti keskeisiä pianoteoksia sekä harvinaisuuksia, kuten Charles-Valentin Alkanin Sinfonian soolopianolle, kamarimusiikkia ja soolopianoteoksia. Hänen sävellystuotantonsa keskiössä ovat mm. 3 pianokonserttoa. Lindgren on alusta asti osallistunut Netzelin konserton entisöintityöhön ja työstänyt teokselle uuden sovituksen kahdelle pianolle. Kuopiossa ja Varkaudessa Lindgreniä säestää Savon soitannollisen seuran orkesteri.

Kahvio on auki tunnin ennen konserttia klo 17-18.

Järj. Savon Soitannollinen seura
Vapaa pääsy

KATSO MYÖS

WWW-sivut

Facebook

 

YHTEISTYÖKUMPPANIMME
OP Kuopio

Tilaa Kuopion Musiikkikeskuksen uutiskirje niin saat tietoa tulevista tapahtumista: